Sanasto

Allergeeni

Allergeeni on aine, jolle allergikko on herkistynyt, esim. siitepöly. Allergeenit koostuvat ensisijaisesti erilaisista proteiineista.

 

Allergeenispesifinen immunoterapia

Toinen nimitys siedätyshoidolle, katso siedätyshoidon määritelmä.

 

Allerginen astma

Allergeenin aiheuttama alahengitysteiden tulehdus johtaa allergiseen astmaan, josta käytetään myös nimitystä atooppinen astma. Katso myös astma.

 

Allerginen reaktio

Immunologinen reaktio, joka aiheuttaa immuunijärjestelmässä yliherkkyysreaktion allergeenille kuten heinän siitepölylle. Allergeeni sitoo IgE-vasta-aineet, jolloin tulehdusaineet vapautuvat (esim. histamiini). Tämä aiheuttaa allergiaa ja erilaisia oireita kuten kutinaa, aivastuksia, vuotavaa nenää, nenän tukkoisuutta, silmätulehduksia ja toisinaan myös astmaa.

 

Anafylaksia

Anafylaksia on akuutti, vakava ja nopeasti etenevä yliherkkyysreaktio, joka voi olla hengenvaarallinen. Siitä käytetään myös nimitystä anafylaktinen shokki.

 

Antihistamiini

Hoito heikentää histamiinin vaikutusta eli vähentää oireita. Markkinoilla tabletteina, silmätippoina ja nenäsuihkeina.

 

Astma 

Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, jolle on ominaista hengitysteiden supistumisesta aiheutuva hengenahdistus. Keuhkoputkien supistuminen vähenee lääkehoidolla tai itsestään. Hengitysteiden tulehdus voi myös vähentyä lääkityksen myötä, mutta se ei häviä jos sitä ei hoideta. Astmaoireet voivat aiheutua erilaisista tekijöistä kuten ilman allergeeneista, hengitystieinfektiosta tai ärsyttävistä aineista ilmassa, mutta myös fyysisestä rasituksesta.

 

Atooppinen allergia

IgE-vasta-aineiden välittämä allergia, esim. hengitystieallergia, josta käytetään myös nimitystä tyypin I allergia. Katso myös IgE.

 

B-solu

B-solut ovat kehon immuunijärjestelmään kuuluvia valkosoluja. Katso myös immuunijärjestelmä.

 

Beta-2-agonisti

Lääke laajentaa hengitysteitä ja vähentää esim. astman oireita. Beta-2-agonisteja on lyhyt- ja pitkävaikutteisia.

 

Heinänuha

Heinänuha, toiselta nimeltään allerginen nuha ja lääkärikielessä allerginen riniitti, on eräs hengitysteiden allergiatyyppi. Se syntyy hengittäessä aineita, joita keho ei siedä (allergeenejä, esim. siitepölyä), mitkä taas vuorostaan vaikuttavat hengitykseen ja hengitysteihin. Oireet muistuttavat flunssan oireita (vuotava nenä, nenän tukkoisuus, aivastuksia, kutinaa jne.).

 

Histamiini

Ärsyttävä aine, jolla on keskeinen rooli allergisessa reaktiossa. Histamiinia ja muita aineita vapautuu erityisistä soluista (syöttösoluista), mikä aiheuttaa allergisia oireita kuten kutinaa.

 

Huonepölypunkki

Tavallisin punkkityyppi kodeissa, ja yleisin punkkiallergian aiheuttaja.

 

Hyposensibilisaatio

Toinen siedätyshoidon nimi, katso siedätyshoidon määritelmä.

 

IgE

IgE on elimistön tärkein vasta-aine hengitystieallergiatapauksissa. IgE-vasta-aineita tuotetaan tiettyä allergeeniä vastaan, ja ne kiinnittyvät nk. syöttösolujen pintaan. IgE-vasta-aineiden kiinnittyessä allergeeneihin syöttösoluista vapautuu ärsyttäviä aineita kuten histamiinia.

 

Ihopistokokeet (Prick-testit)

Ihopistokokeet ovat hyvä tapa tutkia allergiasairauksia. Kokeet suoritetaan tiputtamalla ihon päälle ja ihon lävitse eri allergeeneja ja mittaamalla sitten elimistön reaktioita.

 

Ilmassa olevat allergeenit

Allergeenit leviävät ilmassa ja ne voivat päätyä kehoon hengityksen kautta. Puiden ja heinän siitepöly sekä huonepölypunkit ovat tyypillisiä ilmassa olevia allergeeneja. Katso myös allergeeni.

 

Immunoterapia

Toinen siedätyshoidon nimi, katso siedätyshoidon määritelmä.

 

Immuunijärjestelmä

Elimistön puolustusjärjestelmä, jonka tehtävänä on suojata elimistöä infektioilta. Immuunijärjestelmä koostuu eri tyyppisistä valkosoluista (lymfosyytit). Lymfosyyttejä on kahta päätyyppiä, T- ja B-lymfosyyttejä. Tietyn tyyppiset T-solut ohjaavat immuunijärjestelmää. B-solut voivat muuttua erityisiksi vasta-aineita (esim. IgE) tuottaviksi plasmasoluiksi.

 

Inhalaatiosteroidi 

Inhalaatiosteroidit, toiselta nimeltään glukokortikoidit, ovat inhaloitavia kortikosteroideja, joita käytetään astman hoitoon. Niitä käytetään ennaltaehkäisyyn ja ne vaikuttavat hillitsemällä hengitysteiden tulehdusta.

 

Konjunktiviitti

Silmän sidekalvontulehdus, jonka oireita ovat mm. kutina, ärsytys ja punaiset sekä vuotavat silmät.

 

Kortisoni (kortikosteroidit)

Kortisoni on passiivinen steroidihormoni jota muodostuu lisämunuaiskuoressa olevasta kortisolista. Kortisoli on elintärkeä kehon hormoni. Kortisoni on myös tulehduslääke, jolla hoidetaan myös allergiaa. Kortisonia on saatavana monessa muodossa, esimerkiksi synteettisessä muodossa tabletteina, ja paikallishoitona nenäsuihkeena.

 

Oirelääkkeet

Oirelääkkeet lievittävät ja hoitavat allergiaoireita (esim. antihistamiini). Ne eivät kuitenkaan vaikuta itse allergian aiheuttajaan.

 

Riniitti

Nenän limakalvotulehduksen lääketieteellinen nimi, arkikielessä nuha. Allerginen riniitti jaetaan yleensä kausittaiseen ja ympärivuotiseen riniittiin. Ympärivuotinen riniitti aiheuttaa oireita koko vuoden aikana, samoin kuin esim. pölypunkkiallergia, kausittainen riniitti taas aiheuttaa vaivaa vain osan vuodesta, esim. siitepölykauden aikana.

 

Rinokonjunktiviitti

Lääketieteellinen nimitys sekä nenän että silmien oireille, arkikielessä heinänuha. Katso heinänuha.

 

Ristireaktio

Joidenkin siitepölyjen allergeeni on rakenteeltaan samankaltainen kuin tiettyjen ruoka-aineiden allergeeni. Toisinaan kehon vasta-aineet eivät tunnista eroa ja reagoivat myös näihin ruoka-aineisiin. Heinän siitepölylle allerginen voi esimerkiksi saada allergiaoireita maapähkinöistä, kiivistä ja meloneista, ja monet koivun siitepölylle allergiset saavat allergisia oireita luumarjoista kuten omenasta ja hasselpähkinöistä. Tästä käytetään toisinaan myös nimitystä ristiallergia.

 

Sensibilisaatio

Sensibilisaatio on prosessi, jossa organismi tai kudos on jollain tavalla normaalia herkempi. Allerginen herkistyminen tarkoittaa, että henkilö tuottaa IgE-vasta-aineita jollekin allergeenille. Tämä saattaa johtaa allergiseen reaktioon seuraavan kerran, kun henkilö on kosketuksessa kyseiseen aineeseen.

 

Siedätyshoito

Siedätyshoito on lääkehoitoa, joka hoitaa allergian syytä eikä pelkästään lievitä sen oireita. Hoidon aikana elimistö totutetaan allergiaa aiheuttavaan aineeseen (allergeeniin) altistamalla keho sille kontrolloiduissa olosuhteissa pitkän ajanjakson aikana. Näin elimistö kehittää immunologista sietokykyä kyseiselle allergeenille. Siedätyshoitoon käytetään reseptilääkkeitä injektio- ja tablettimuodossa (tableteilla hoidetaan heinäallergiaa ja pölypunkkiallergiaa).

 

Siitepöly

Kasvit leviävät siitepölyn avulla. Siitepöly kulkee eri tavoin kasvien välillä, mm. hyönteisten ja tuulen mukana. Siitepölyallergiaa aiheuttavat kasvit leviävät tuulen avulla.

 

Siitepölyennuste

Siitepölymittausten ja sääolojen tarkkailun avulla voidaan luoda siitepölyennusteita, joiden avulla siitepölytasojen vaihteluista koko maan alueella voidaan laatia tiedotteita. Siitepölytasot vaihtelevat päivittäin siitepölykauden aikana.

 

Siitepölykausi

Se ajankohta vuodesta, jolloin puut, heinät ja muut kasvit kukkivat ja tuottavat siitepölyä.

 

Subkutaaninen

Lääketieteellinen termi, joka tarkoittaa ’ihon alla’. Ihonalainen injektio tarkoittaa sitä, että lääkettä ruiskutetaan ihon alle, ihonalaiseen rasvakudokseen.

 

Sublinguaalinen

Tarkoittaa ’kielen alla’. Sublinguaalinen tablettihoito tarkoittaa tabletin asettamista kielen alle, jolloin lääkeaine päätyy verenkiertoon imeytymällä suun limakalvoihin.

 

SCIT

Englanninkielen lyhenne ilmaisulle Subcutaneous Immunotherapy (ihonalainen siedätyshoito) eli injisoitava siedätyshoito.

 

SLIT

Englanninkielen lyhenne ilmaisulle Sublingual Immunotherapy (kielenalainen siedätyshoito) eli tablettimuotoinen siedätyshoito (kielen alle asetettavat tabletit).

 

Syöttösolut

Syöttösolut ovat valkosoluja, joilla on tärkeä rooli tulehdusreaktioissa. Syöttösoluissa on pieniä rakkuloita, jotka sisältävät välittäjäaineita. Vapautuessaan nämä käynnistävät tulehdusreaktion. Elimistöön saapuvan allergeenin tunnistavat vasta-aineet ovat syöttösoluissa kiinni. Katso myös immuunijärjestelmä.

 

T-solu

T-solut ovat valkosoluja, joilla on keskeinen rooli immuunijärjestelmässämme. Katso immuunijärjestelmä.

 

Vasta-aineet

Vasta-aineita kutsutaan myös immunoglobuliineiksi. Vasta-aineet ovat kehon immuunijärjestelmään kuuluvia erityisproteiineja. Niiden tehtävänä on havaita ja tunnistaa keholle mahdollisesti haitallisia vieraita aineita. Allergiatapauksissa kehon immuunijärjestelmä kehittää vasta-aineita tosiasiassa harmittomille allergeeneille. Katso myös immuunijärjestelmä ja IgE.

 

Välittäjäaine

Solussa muodostuva aine, joka voi vaikuttaa (lähettää ”viestin”) toiseen soluun, eli saada aikaan muutoksen toisen solun toiminnassa. Histamiini on esimerkki välittäjäaineesta, jolla on merkitystä allergian kannalta.

 

 

Viimeisin päivitys: 2017.03.14